TAIDE HYVINVOINNIN LISÄÄJÄNÄ

Draaman voima kohtaamisen ja vuorovaikutuksen välineenä

Draamalliset menetelmät ovat keino ja mahdollisuus harjoitella vuorovaikutustaitoja ja treenata omaa sanallista ja kehollista viestintää ja viestin vastaanottamista. Ihmisten kohtaamisessa on usein erilaisuudesta ja erilaisten taustojen seurauksena väärinymmärtämisen ja virhetulkintojen uhka. Tarinan leikillisessä maailmassa voidaan harjoitella empatia- ja tunnetaitoja, sitä mitä vastapuoli haluaa viestiä sanoillaan, ilmeellään ja kehonkielellään ja miten tuo viesti tulkitaan.

Draamaharjoitteissa tuetaan ihmisen henkistä kasvua ja itsetuntemuksen lisääntymistä. Inhimillistä toimintaa voidaan tutkia ja tarkastella moninäkökulmaisesti, kokeillen ja elämyksellisesti oppien ja oivaltaen. Erilaisissa kohtaamisissa voi kokea merkityksellistä uuden ymmärrystä, uskalluksen kasvua omassa niin sanallisessa kuin tunneilmaisussa, mikä parhaimmillaan laajentaa omakuvaa luovemmaksi ja rohkeammaksi kohtaamaan työelämän odottamattomia käänteitä.

"Elämäntilanteesta, iästä ja oloista riippumatta on mahdollista levitää siipensä ja nousta arjen harmauden yläpuolelle"

Taiteiden yhteys ihmisen hyvinvointiin on tutkitusti kiistaton. Etenkin yhteisölliset, osallistavat ja eläytymistä sekä empatiaa kehittävät taiteen muodot lisäävät hyvinvointia. Tällaisia tekniikoita käytetään etenkin teatterilähtöisessä draamassa.

Kuka minä olen?

Miksi minä olen?

Miten voimme elää yhdessä?

Näihin perustaviin olemisen kysymyksiin etsitään taiteiden avulla vastauksia. Taide antaa kielen ilmaista niitäkin alueita, joihin sanat eivät taivu. Sosiaalinen pääoma kasvaa, kun osallistavilla menetelmillä saadaan dialogi ympäröivään maailmaan. Taide vaikuttaa tunnemuistin kautta omiin uskomuksiin ja perusolettamuksiin omasta kasvu- ja työhistoriasta ja on apuna, kun niihin haetaan muutosta. Sanallinen oppi usein häipyy unohduksiin, mutta sisältö painuu esim. draamassa koetun/eletyn kautta tunnemuistiin.

Työyhteisössä taide on apukeino saattaa näkyväksi piilotettuja ajatuksia, kokemuksia ja tunteita, niin ohjattavan kuin koko työyhteisönkin. Sen avulla voidaan tutkia työrooleja ja roolinvaihdolla lisätä empatiaa niin työyhteisön sisällä kuin asiakastyössä.

(Lähde:  Voimaa taiteesta. Malleja taiteen vaikutuksista hyvinvointialalla 2010-2013. Tampereen yliopisto)